Luontoarvot
Vesivoiman tuotannon aikaiset ympäristövaikutukset aiheutuvat lähinnä säännöstelystä. Säännöstely aiheuttaa veden pinnankorkeuden ja virtaamien vaihtelua, millä on vaikutuksia kalastoon, virkistystoimintaan ja ekologiaan. Sallitut säännöstelyrajat on määritetty vesivoimalaitoksen luvissa ja niiden noudattamista valvoo ELY-keskus.
Lammaistenlahden kulttuurimaisema
Voimalaitokselta alkaa valtakunnallisesti merkittävä Kokemäenjoen Lammaistenlahden kulttuurimaisema, joka jatkuu Ulvilaan asti.
Lammaistenlahden kulttuurimaisema muodostuu kosken pohjoisrannalla olevan Pirilän kylän vanhasta asutuksesta, eteläpuolella olevista Huovintiestä, Torttilan ja Lammaisten kylän talonpoikaistaloista sekä voimalaitoksesta. Kokemäenjoki on vaikuttanut monin tavoin kautta vuosisatojen jo keskiajalla syntyneeseen Laimmaisten kylään. Alueella on useita vanhoja ja komeita sukutiloja.
Matalan veden ja juoksutuskatkojen aikana voimalaitoksen purkauskanavassa on nähtävissä Kokemäenjoen pohjan hiekkakivikerrostumat.
Lammaistenlahden luoteisrannalla sijaitsee kulttuurihistoriallisesti merkittävä Satalinnan parantolan miljöökokonaisuus, joka rajautuu Pirilänkosken Natura -alueeseen. Alueen rakennuksista arkkitehtonisesti merkittävimmät ovat vuonna 1925 valmistunut punatiilinen keuhkotautiparantola ja vuonna 1927 valmistunut lastensairaala. Parantolan ympäristössä kasvaa puistomaisesti hoidettu maisemallisesti komea kilpikaarnahongikko. Pirilänkosken luontopolku kulkee parantola-alueen läpi.
Pirilänkosken-Paratiisin lehtoalue
Pirilänkosken-Paratiisin lehtoalue on edustavimpia lehtoalueita maassamme ja kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan sekä Natura 2000 –verkostoon.
Paratiisilehdon Natura-alueeseen kuuluu kaikkiaan 62 ha maata ja 85 ha vesialueita. Alueen suojelun perusteena on ovat luontodirektiivin luontotyypit Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit, lehdot sekä vaihettumissuot ja rantasuot.
Maisemaan liittyy pitkä ja kapea rantaa myötäilevä, varjoisaa lehtipuustoa kasvava deltasaari. Rantatörmän läpi tihkuvat valumavedet ravitsevat alapuolista lehtoaluetta, jonka kasvillisuus ja linnusto on monipuolista ja runsasta. Alueen 6,4 km pituinen luontopolku jyrkän ja korkean rantatörmän rantalehdossa on ollut suosittu ulkoilu-, luontoharrastus- ja opetuskohde vuodesta 1983 lähtien. Opastukset luontopolulle löytyvät Patosillan pohjoispäästä ja opasvihosta. Luontopolun kunnossapidosta vastaa Metsähallitus.
Kokemäenjoen melontareitit
Kokemäenjoen vesistö on Suomen neljänneksi suurin vesistö. Kokemäenjoki tarjoaa rajattomat mahdollisuudet kanoottiretkeilyyn. Retki- ja kuntomelojalle riittää vaihtelevia maisemia järvimäisen jokireitin varrella satoja kilometrejä. Koskimelonta rajoittuu pyörteisiin virtapaikkoihin ja nivoihin. Kaikki seudun tärkeimmät nähtävyydet, suurimmat asutuskeskukset ja matkailupalvelut sijoittuvat joen ja järvien rannoille. Kokemäenjoen alueen melontareiteistä on koottu melontareittiopas.
Koskimelontakursseja järjestää Kajak ry. Reittikuvauksia ja -opasta voi tiedustella melonnan harrastajilta, kuten Kokemäenjoen veneilijöiltä.
Kalakannasta huolehtiminen
Kokemäenjoen virtaamat ja vedenkorkeuden vaihteluvälit ovat muuttuneet luonnontilaiseen verrattuna, kun joelle on rakennettu vesivoimalaitoksia. Muutokset vaikuttivat myös kalatalouteen ja vesistön ekologiaan, ja voimalaitospato esti kalojen luontaisen vaelluksen. Länsi-Suomen Voima Oy vähentää kalakannalle aiheutuvia vaikutuksia voimalaitostensa ympäristössä kalatalousmaksulla, joka suoritetaan Varsinais-Suomen ELY-keskukselle vuosittain. Kalatalousmaksu ja sen suuruus perustuvat viranomaisten asettamiin lupamääräyksiin.
Kalatalousmaksu on käytettävä kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseksi ja vähentämiseksi tarkoitettuihin toimenpiteisiin Kokemäenjoella ja sen edustan merialueella, sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailuun.
Kalastuslupia voi ostaa Nakkilan seudun virkistyskalastusalueelta. Kalastusluvista saatavat tulot tulee ensisijaisesti ohjata Kokemäenjoen kalakantojen hoitoon.
Kokemäenjoen vesistö tarjoaa monipuolisia kalastusmahdollisuuksia. Vesivoimalan alapuolinen Lammaistenlahti on suosittu virkistyskalastajien keskuudessa ja sinne istutetaan vuosittain tuhansia lohenpoikasia. Alue on merkittävä vapaa-ajankalastuskohde, erityisesti viehekalastus on suosittua. Harjavallan voimalaitoksen alapuoli on 400 m:n matkalta rauhoitettu kaikelta kalastukselta kalakantojen suojelemikseksi (Turun kalastuspiirin päätös 1983). Padosta alaspäin koski- ja virtapaikoissa on yleiskalastusoikeuteen perustuva onkiminen ja pilkkiminen sekä lääninkohtaisella vieheluvalla kalastaminen kielletty.