Tulvasuojelun tavoitteet
Tulvasuojelun tavoitteena on vahinkojen ennaltaehkäisy. Suomen olosuhteissa tärkeä tulvasuojelun keino on tulvavesien pidättäminen valuma-alueella ja säännöstellyissä järvialtaissa. Toimenpiteiden tehokkuuteen vaikuttaa altaiden ja uomien koko, uomien parannukset ja pengerrykset. Tulvavahinkoja pystytään vähentämään myös suunnittelemalla maankäyttöä järkevästi.
Tulvan uhatessa viranomaiset tiedottavat tulvariskistä ja rakentavat tilapäisiä tulvasuojelurakenteita. Tulvasuojeluun kuuluvat myös vesistöissä suoritettavat toimenpiteet kuten poikkeusjuoksutukset, tulvavesien pidättäminen, hyytöpatojen muodostumisen estäminen, jääpuomien asentaminen sekä jääpatojen hajottaminen.
Tulvatyöryhmät laativat ELY-keskusten ja Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoiden kanssa tulvasuojelusuunnitelmat, joissa määritellään teknisten suojeluvaihtoehtojen lisäksi ennusteiden ja varoitusten, tulvakarttojen, maankäytön suunnittelun ja omatoimisen varautumisen mahdollisuuksia tulvasuojelussa.
Tulvasuojelu Kokemäenjoella
Kokemäenjoella tulvasuojelun merkittäviä keinoja ovat veden virtaamien säännöstely vesivoimalaitoksilla, maankäytön ohjaukset, rantojen pengerrykset, uomien ruoppaukset ja tulevaisuudessa mahdollisesti Säpilän mutkan oikaisu. Harjavallan vesivoimalaitoksen uudistusprojektin myötä tulvasuojelu Kokemäenjoella tehostui, sillä voimalaitos läpäisee jatkossa suuremman vesimäärän, ja myös minimijuoksutusta voidaan toteuttaa. Näin tulevien talvien virtaamat saadaan paremmin hallittua.
Loimijoki on Kokemäenjoen suurin sivujoki, jonka vesimäärät vaihtelevat runsaasti sateiden mukaan. Loimijoen vesimäärien ennustaminen on vaikeaa ja sen vaikutukset Kokemäenjoen virtaaman vaihteluun Harjavallassa ovat isot. Loimijoki virtaa savisen peltomaisemien läpi, jolloin vesi on sameaa, ja se värjää myös Kokemäenjoen veden Huittisista eteenpäin sameaksi.